Ympäristö

Taivaannaulan maailmassa mannerlaatat ovat maantieteellisesti kutakuinkin samanlaiset kuin millaisena me ne tänä päivänä tunnemme. Pelin alussa hahmojen käsitykseen Pohjolasta sisältyy lähinnä nykyisen Suomen länsi- ja lounaisrannikko, jossa myös Pohjolan Laakso sijaitsee. Myöhemmin pelin edetessä hahmot pääsevät tutkimaan uusia alueita Laakson ulkopuolelta ja näin laajentamaan maailmankuvaansa. Tällä hetkellä hahmot eivät kuitenkaan tunne kuin kartalla näkyvän alueen.

Pohjolan Laakso

Laakso sijaitsee nykyisen Suomen lounaisrannikolla, joskin meren rantaan on nelijalkaisillakin matkattavaa puolisen päivää – siellä ei noin vain käydä kääntymässä. Pohjolan kasvillisuus ja eläimistö noudattavat pääasiassa tämän päivän todellisuutta. Myös vuodenajat ja ilmasto noudattavat tätä hetkeä.

Tapiola

Sekametsää Laakson luoteisosassa. Metsä on paikoin varsin tiheää ja myös kallioista pohjoiseen päin mentäessä. Metsästä löytyy useita turkikkaiden tallaamia polkuja sekä isojen kivien juureen perustettuja pyhiä uhripaikkoja. Kasvillisuus on erittäin monipuolista, puulajeista tavataan mm. koivuja, tammea, leppää, lehmuksia, pajuja, pihlajaa ja vaahteraa. Riistaa riittää runsaasti, kuten jäniksiä, oravia, peuroja, hirviä ja erilaisia lintuja. Myös karhuihin on mahdollista törmätä. Tapiolan tienoilla kulkeminen on hyvin vapaata, mutta Metsänväen kylään ei ihan noin vain tallustellakaan. Kylä on reunustettu puuseipäistä tehdyllä muurilla ja muutamia vartijoita kulkee aina kylän liepeillä turvaamassa asukkaittensa rauhaa. Vartijat eivät ole aggressiivisia saatikka vihamielisiä, mutta ne pitävät huolen siitä, ettei kylään ole kellään asiaa ilman todellista tarkoitusperää. Yöaikaan vartiointi on vieläkin tiukempaa ja vaaditaan jo hyvä syy päästä sisälle kylään.

Korpineva

Suo Laakson lounaisosassa, joka on nimensä mukaisesti yhdistelmä puustoista korpea ja avointa nevaa. Alue on vaikeakulkuista, sillä se edellyttää joko ketteryyttä kulkien kaatuneitten puunrunkojen ja kuivempien suokohtien kautta tai vesireittejä pitkin uimista. Vedenväki on täällä liikkuessaan kuitenkin elementissään. Korpimaisilla alueilla tyypillisiä puulajeja ovat kuuset ja koivut, myös leppää voi jonkin verran näkyä. Muita tyypillisiä kasveja ovat sammaleet, korteet, saniaiset, vuokot ja tuomet. Korpialueilla kasvaa myös lakkaa, vadelmaa ja mustikkaa. Neva-alueilla kasvusto on matalaa ja puutonta, suurimmaksi osaksi heinikkokasveista koostuvaa. Tyypillisiä nevalla esiintyviä kasveja ovat mm. sarakasvit, karpalot, kihokit, sammalet ja tupasvilla. Suolla ei juurikaan varsinaisesti elä muuta eläimistöä (lukuun ottamatta hyönteisiä, kuten sudenkorentoja), mutta ravinnonhakuun sitä käyttävät mm. hirvet, peurat, karhut, haukat ja muut linnut. Vedenväen kylä sijaitsee suon keskitienoilla sijaitsevan lammen rannassa, eikä sitä ole juuri mitenkään suojattu johtuen kylän vaikeasti tavoitettavasta sijainnista.

Kaskimaa

Kulottunut erämaan kaltainen alue koillisessa. Alue on alun perin ollut Kalevanniityn kaltaista ahoa, mutta Tulenväen sen asuttaessa jatkuvat maastopalot ovat aiheuttaneet paikan suoranaisen aavikoitumisen. Maaperä on hiekkaista ja kuivaa, paikoin kuumimpina kausina jopa halkeilevaa. Kuolleita, liekkien nuolennasta hiiltyneitä puunrunkoja on vielä pystyssä siellä täällä. Yrittääpä muutama sitkeä männyntaimikin aina jostain tulla esiin, mutta monesti nekin jäävät vain parinkymmenen sentin korkuisiksi. Joitakin sitkeitä kallioilta levinneitä kasvilajeja saattaa tavata myös Kaskimaalla. Eläimistö on erittäin niukkaa ja se koostuu yleensä yksittäisistä niityltä eksyneistä yksilöistä. Tulenväki hakeekin ravintonsa ja kasvitarpeensa yleensä joen toiselta puolelta Tapiolasta, Kallioilta tai Kalevanniityltä. Kesäisin Kaskimaa saattaa parhaimpina kausina kuitenkin hieman jopa rehevöityä, mutta sekin on vain väliaikaista. Tällöin kasvusto leviää pääasiassa niityltä ja kallioilta. Tulenväen kylä on sekin reunustettu muurein ja vartijoin. Tulenväkeläiset pitävät tarkasti silmällä Kaskimaalla liikkujia, koska siellä harvemmin kukaan liikkuu muilla kuin Tulenväkeen liittyvissä asioissa.

Kalevanniitty

Heinikkoinen ja ravinteikas ahoniitty Laakson eteläosassa. Kalevanniitty on nk. ”ei-kenenkään-maata”, vaikka muidenkaan alueiden liikkumista ei ole juuri rajoitettu. Niityn laidoilla leiriytyvät usein laumattomat, mutta kuten sanottu, kaikkien laumojen edustajia voi tavata tällä alueella. Kasvillisuus on runsasta ja sisältää mm. erilaisia heiniä ja sarakasveja, kissankelloja, hiirenvirnaa, keto-orvokkeja, ahomansikkaa, horsmaa ja nokkosta.

Uhripuu

Iso ja vanha tammi Kalevanniityn itäpuolella. Kaikille turkikkaille yhteinen, pyhä paikka, jonka äärellä saatetaan ajoittain jopa viettää suuria, yhteisiä juhlia.

Kalliot

Laakson pohjoisosassa sijaitseva matala vuori. Hyvin kivikkoinen ja vaikeakulkuinen – niukka kasvusto ja eläimistö.

Joki

Laakson läpi pohjoisesta lounaaseen virtaava joki. Virtaus on joen pohjoisosassa varsin rauhallista, mutta Kalevanniityn länsipuolen osalla joki muuttuu koskeksi.

Väkien kylät

Metsänväen kylä on reunustettu seipäin ja muutama vartija tallustelee yöaikaan kylän laitamilla. Kylän asumukset ovat erikokoisia puita, joissa on koloja. Osassa puista asutaan useammassa kerroksessa, jolloin ylempään asumukseen pääsee taioin kulkuliuskaksi tehdyn oksan avulla. Metsänväen kylä on vehreä, ja sitä valaisevat pimeällä runsaat joukot tulikärpäsiä. Etenkin kuivina kausina soihtujen ja muiden tulen lähteitten käyttö on vähäistä.

Tulenväen kylä on Kaskimaalle tyypillisesti hyvin kuivaa ja kasvillisuutta ei ole. Asumukset ovat kupolinmallisia savimajoja, myös kylän parimetriä korkea muuri on tehty savesta. Lisäksi muurin harjanteelle on pystytetty puuseipäitä tasaisin välein. Soihtuja ja nuotioita on paljon, ja ne lämmittävätkin koko kylää reilusti vuodenajasta riippumatta. Leutoina talvina kylä saattaa lämmön vuoksi olla täysin lumeton. Kylän sisäänkäynti on aina vartioitu ja kylän leipeillä kulkee paljon sotureita ja vartijoita.

Vedenväen kylä sijaitsee Korpinevan keskellä olevan lammen rannassa. Niiden majat on tehty oksista, useimmiten pajusta, kostealle, rehevälle rannalle. Vedenväen kylästä löytyy myös muutama tiipiin mallinen oksarakennelma. Kylässä partioi muutama vartija, mutta muureja tai muutakaan rajaa kylällä ei varsinaisesti ole. Talvisin lammessa ylläpidetään avantoa, jotta Vedenväkeläiset pääsisivät myös talvisin uimaan.

Kylistä on tulossa myöhemmin myös kuvia.

Vuodenajat & sää

Pelin vuodenaikoihin on helppo samaistua, sillä ne noudattavat Suomen vastaavia. Vuodenajat vaihtuvat pelissä samaan tahtiin kuin oikeassa elämässä. Välikausina, jolloin toisella puolella Suomea voi paistaa aurinko ja toisella puolella olla pakkasta ja lunta, pelin aloittaja päättää sään.